KIERTUE 2018 -tapahtuman tarkoituksena oli tarjota infoa ja verkostoitumismahdollisuuksia uusmaalaisille työttömille.
Tarjolla oli luentoja ja esittelypisteitä. (kuva: Antti Mutta)
Myllypuron kierrätyskirppiksellä 10.10.2018 järjestetty KIERTUE 2018 –tapahtuma tarjosi mittavan ja hyödyllisen tietoiskun uusmaalaisille työttömille. Luennoilla osallistujat perehtyivät Helsingin kaupungin aikuissosiaalityöhön ja TYP-palveluihin, tulevaisuuden työllisyyspalveluihin, Isän näköinen -hankkeeseen, talous- ja velkaneuvontaan, päihdetyöhön sekä Kelan kuntoutuspalveluihin. Isäntinä toimivat Meri-Vuosaaren Työttömät ry (MVT) sekä Elämänlaatu ry.
Tervehdyssanoissa MVT:n toiminnanjohtaja Kari Honkanen ja puheenjohtaja Ari Koskinen korostivat Myllypuron kierrätyskirppiksen merkitystä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen tarjoajana. Honkasen mukaan kierrätyskirppiksen on tarkoitus olla paikka, mihin ihmisen on hyvä tulla ja siellä voi oppia jotakin, kenties päästä pysyvämmin työelämään. Honkanen kritisoi nollatuntisopimuksia, joita työttömille usein tarjotaan.
– Edesmenneen asianajaja Matti Wuoren sanoin työttömyys on ainoa rikos, missä uhrista tehdään syyllinen, Honkanen totesi.
– Ryhdyin kolmisen vuotta sitten MVT:n puheenjohtajaksi. Mietin, millaiseen pyöritykseen ryhdyn. Kehitys on ollut hyvää ja toiminta on laajentunut. Olen ylpeä jokaisesta, joka on tekemässä täällä töitä, tähdensi Koskinen.
Toiminnanjohtaja Mika Ryhänen kertoi Elämänlaatu ry:n keinoista tarjota parempaa arkea ihmisille.
Toiminnanjohtaja Mika Ryhäsen mukaan Elämänlaadun tavoitteena on parantaa vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten elämälaatua yhteisöllisellä ja tavoitteellisella toiminnalla. Keinoja ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, Vaateri-hanke sekä Ankkuri-hanke.
– Pienillä asioilla voimme lisätä onnellisuutta elämässä. Käykää metsässä kävelyllä, lukekaa kirjastossa lehtiä, rentoutukaa uimahallissa ja saunassa tai pistäytykää kahvilla. Työtoiminta on hyvä keino saada uusia kavereita ja mukavaa tekemistä, sanoi Ryhänen.
Mia Ekholm kertoi Ankkuri-hankkeesta, jossa tarjotaan tukea muun muassa sähköisiin asiointeihin ja viranomaiskontakteihin. Ankkurin väki järjestää tarvittaessa aiheista kursseja eri järjestöissä.
Aikuissosiaalityö
Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen valotti yleisölle aikuissosiaalityön palveluja. Palvelun tarkoituksena on vahvistaa ja ylläpitää ihmisten toimintakykyä ja tarjota apua esimerkiksi työllistymiseen, asumiseen, perhe-elämän sujumiseen, raha-asioihin ja kriisitilanteisiin niin, että selviää itse arjesta.
Johtava sosiaalityöntekijä Henna Niiranen rohkaisi ihmisiä ottamaan yhteyttä aikuissosiaalityöhön,
jos heillä on vaikeuksia elämänhallinnassa tai kriisitilanteissa.
Asiakkaita voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttäjät, ikäihmiset, velkaantuneet, työttömät, koulutusta vailla olevat ja maahanmuuttajat. Prosessi käynnistyy yleensä yhteydenotolla oman alueen aikuissosiaalityön tiimiin. Kontaktin tekee asiakas itse, joku hänen läheisensä tai viranomainen, jonka kanssa palvelun tarve on tullut ilmi. Tarkempaa perehtymistä vaativissa asioissa varataan aika. Neuvoja voi saada myös ilman ajanvarausta, puhelimitse sekä chatissa.
Niiranen korosti, että vaikka Kela nykyisin vastaakin kaikista perustoimeentulotukiasioista, kaupungin sosiaalityön kautta voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
TYPin palvelut
TYP on monelle vielä vieras käsite – sillä tarkoitetaan kaupungin järjestämää, työllistymistä edistävää monialaista yhteistyöpalvelua. TYP on lakisääteistä ja tavoitteena on tarjota asiakkaalle yksilöllisiä palveluja, jotka johtavat työhön tai koulutukseen.
– Asiakkaita varten on laaja verkosto eri alojen osaajia kaupungin työntekijöistä TE-toimiston asiantuntijoihin, opinto-ohjaajiin, psykologeihin ja terveydenhoitajiin, mainitsi Helsingin kaupungin elinkeino-osaston uraohjaaja Veera Wikberg.
Uraohjaaja Veera Wikberg kertoi osallistujille TYPin palveluista.
TYPin asiakkaat ovat yli 30-vuotiaita helsinkiläisiä työttömiä, jotka ovat saaneet vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella ja ovat monialaisen palvelun tarpeessa, kun heidän työllistymisessään on ongelmia. Monialaista yhteistyöpalvelua ei tarvita silloin, jos henkilöllä on esimerkiksi asiaan vaikuttava sairaus tai vamma, päihde- tai mielenterveysongelma. Silloin asiakasta autetaan muulla tavoin. Joskus eläkeratkaisu on se paras vaihtoehto.
Keinoja asiakkaan työllistämiseksi ovat esimerkiksi työnhaun ja osaamisen kurssit ja cv-päivitykset. Asiakkaan osaamista ja elämäntilannetta terveystietoineen kartoitetaan. Laaja verkosto erilaisia asiantuntijoita auttaa asiakasta sopivan ratkaisun löytämisessä – niitä voivat olla esimerkiksi työkokeilut, palkkatukityöt ja kuntouttava työtoiminta.
Tulevaisuuden näkymät
Tulevaisuuden työllisyyspalveluista kertoi elinkeino-osaston palvelupäällikkö Jaana Vuorela; hän toi samalla pormestari Jan Vapaavuoren tervehdyksen tapahtumaan.
Vuorela totesi, että Helsingin kaupunki käyttää alueellaan työllisyyden hoitamiseen lähes yhtä paljon kuin TE-hallinto eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoisuus todistaa vahvaa poliittista tahtoa työllisyyden hoitamiseen.
– Töitä syntyy ja häviää. Samanaikaisesti on suuri työttömyys ja työvoimapula.
Alasta riippuen töistä tai työntekijöistä voi olla ylitarjontaa.
Pulaa on tällä hetkellä esimerkiksi hoitoalan korkeasti koulutetuista henkilöistä (erikoislääkärit, puheterapeutit ym.), sosiaalialan erityisasiantuntijoista, rakennusalan erityisosaajista (työnjohtajat, insinöörit) sekä siivoojista ja myyntiedustajista.
– Sihteeripalvelujen tarve vähenee lähivuosina. Esimiesten on osattava itse tuottaa tarvitsemansa tukipalvelut. Pankkitoimihenkilöiden määrä vähentyy voimakkaasti. Media-alalla on ylitarjontaa tekijöistä – avoimiin paikkoihin tulee jopa tuhansia hakemuksia.
Kehityksen johdosta uudelleen kouluttautumisen merkitys korostuu. Vuorelan mielestä ratkaisuna ovat osaamispohjaiset koulutusratkaisut, joista suurin osa tulisi toteuttaa yhteistyössä työnantajien kanssa.
– Meillä kaupungilla on tyhjä olo aktiivimallista, kun kaupungin palveluilla ei pääsääntöisesti voi täyttää aktiivisuusehtoa.
Toivottavasti asia muuttuu tulevaisuudessa, mietti palvelupäällikkö Jaana Vuorela.
– Jatkossa todennäköisesti työllisyyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat erotetaan voimakkaammin toisistaan. Viranomaiset järjestävät palveluja ja yksityinen palvelutuotanto pohtii ratkaisuja työttömän kanssa. Yksityisten laskutus on muuttumassa tulosperusteiseksi.
Vuorela korostaa, että tehokkuuden ja tuloksellisuuden vaatimukset kasvavat. Työttömän on oltava jatkossa aktiivisempi ja hänen on osattava hakea itse tietoa. Edessä on niukkenevien resurssien aika, kun työllisyysaste on noussut.
Ehkäisevä päihdetyö
Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n asiantuntija Timo Glad keskittyi osuudessaan riippuvuuksien ennaltaehkäisyyn sekä ennakoimiseen ja kannustamiseen. Ympäri Suomen toimivassa yhdistyksessä tarjotaan muun muassa neuvontaa ja vertaistukea asiakkaille.
– Ottomitta-älypuhelinsovelluksen avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään, kertoi Timo Glad EHYT ry:stä.
Glad tähdensi ystävän merkitystä – usein ongelmien kanssa painiva ei tarvitse muuta kuin kuuntelijaa. Silloin kannustuksella on paikkansa; useimmat haluavat kuitenkin ratkaista itse ongelmansa.
Nykyaikaa on muun muassa Ottomitta-älypuhelinsovellus, jonka avulla voi tarkkailla omaa alkoholinkäyttöään.
– On hyvä, että kannustuksen saa edes puhelimesta, jos läheisistä ei siihen ole, Glad totesi. (HM)
Tumppi Varonen vastasi viihteestä KIERTUE 2018 -tapahtumassa Myllypurossa. (kuva: Antti Mutta)
KIERTUE 2018 järjestettiin Myllypuron kierrätyskirppiksellä 10. lokakuuta. KIERTUE 2018 on UUTTA ry:n konsepti, jossa järjestetään tapahtumia uusmaalaisissa jäsenyhdistyksissä. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi työttömien yhdistysten toimintaa ja lisätä järjestöosaamista ja yhteistyötä.